Voi mmmmmoro. Edellisestä päivityksestä aikaa reilusti yli kaks kuukautta. Mikähä siinä on että blogi pitää perustaa ja vaikka niin kovin nauttii kirjottamisesta ei sitä kuitenkaa tuu ikinä tehtyä. Toki voin taas tässäki vakuutella että JOOJOO NYTTE ALAN BLOGAAMAA JOKA PÄIVÄ mutta äiti on sanonu että valehteleminen on rumaa. No, yritän ainaki vähä nopeuttaa näitä. Son kattokaas sillon ku meikä tämän uusimman tulille raapasi nii näin itteni urbaanina city-naisena viilettämässä hiukset hulmuten korkkareissa pitkin mukulakivikatuja ja tehden blogipäivityksiä mikä olis täynnä täydellisiä kuvia täydellisestä elämästä. Totuus kai iski jossakin siinä vaiheessa ku lauantaina 30.7. lysäytin perseeni parvekkeen puutarhatuolille helevetin hikisen kävelymatkan jälkeen ku roudasin viimesiä kamoja kämpille. Loput ajasta oonki sitte siirrelly tavaroita kämpässä ja yrittäny tulla toimeen itteni ja paskan netin kanssa. Menestys on ollu kohtalaista. En oo ainakaa vielä hypänny parvekkeelta alas varmaan kuolemaan. Tai luumurtumaan.
Nojoo. Ensviikon maanantaina tulee KUUKAUSI siitä ku työharjottelu alko! Uskomatonta. Aika on menny ihan hullun nopiaa, mutta asiasta voi kai kiitellä mahtavaa harjottelupaikkaa ja ihimisiä siellä. Vaikka aamusin onki vaikia nousta ylähä nii iha mielellää sitä pompottelee töihin vaikka pyörä onki varastettu. Nytte tilalla on ihan törkiä rometto jolla meinaan mennä nurin ainaki kolome kertaa matkan aikana ku siinä on polkimet tosi alahalla. Väliä on säkällä 1,5 cm maasta ja jos kohdalle sattuu pieniki kuoppa nii alempi poljin rasahtaa asfalttiin kiinni ja FUUM, meno loppuu siihe. No, oon jo melekee oppinu jo pitämään polokimia tasapainossa keskivälillä. Mutta ei siitä murheenkryynistä enempää. Radiosta oli puhe.
Meikän työharjotteluohjaaja on iha mieletön ja se on nii rento ja mukava ja voi veljet! Oon nyt siis harjottelussa City Pohjanmaalla joka on rock-kanava. Pieniä poikkeuksia lukuunottamatta juonnan siellä joka päivä ma-pe 13:00-18:00 ja toisinaan luen uutisia jotka pyörii Cityn, Iskelmän ja Iskelmä Oulun kanavilla. Ja, tästä en oo ihan varma, käsittääkseni täten myös Harju & Pöntisen digikanavalla. Oon myös tehny kuvia ja mainoksia tuonne samasen tv-kanavan puolelle. Tähän mennessä myös käsikirjottanu pari radiomainosta ja ääninäytelly kolmessa. Ja sitte ku on vastaavat tärmeimmät tehtynä pois alta päivittelen radion cd-kirjastoa koneen tietokantoihin ja välillä kirjaan soittolistojen biisejä Teostolle ja Gramexille. Tekemistä siis löytyy!
Muutoin Lapuaelämä on meleko leutoa ja umiaa. Töistä ku tulee sitä saattaa kävästä kaupassa jos tarvii jotain ja kirjastossa ku se on siinä matkan varrella. Kämppä on kyllä hyvässä paikassa ku töihin on matkaa n. 1,5 km, kirjastoon abt 400 metriä ja lähimpään kauppaan on 300 metriä. Ja sen kaupan yhteydessä on Alko! Mikä ny ei kyllä kovinkaa merkittävä tekijä meikälle loppupeleissä oo ku en tuota alakoholia nii hirviästi harrastele. Vaikka pari viikonloppua takaperin hainki punaviiniä! Oli iha rento meininki vaa vähä kuplia, olla ja nauttia.
Mjaaaaaaaaa. Mitähä muuta! Tupareita pitäis kai enskuulle tuumailla. Pitäis alakaa naamakirjassa ydinposselta kyselemää että millon kellekki passais nii järjestäis nii että suurin osa pääsis pakeille. Lapualla on yks hyvännäköne baari, [ OSCAR ], jota en oo tsekannu mut yks radion juontajista on siellä töissä ja pyysi käymään siellä joskus. Lauantaisin on kuulemma eniten possea. Harmi ettei tuosta itte baarista oo kuvia, on varsin fiinin näkönen pleissi ulukoa päin ainaki.
Jajaja. No, tavarat on nyt saatu roudailtua kämpille. Hankalin oli meikän metallirunkonen sänky ja nytte ku tuolla on ollu nii ketuttaa meleko paljo että se on nytte makkarissa väärin päin. Se sais olla ikkunaa vasten koska nytte haluan tuoda tietokonepöydän makkariin mutta en kyllä halua sitä ikkunaa vasten. Ja kaikkea muuta turhaa jorinaa joka ketään ei kiinnosta. SIIS MÄ NIINQ EN KESTÄ ET AURINKO PAISTAA SILMIIN JA SIT MUN PITÄÄ SIRISTÄÄ SILMII JA SIT TULEE PÄÄ KIPEEX??!! TAJUUTTEKO? Joo. Ja jotku sisustusvalot oon ajatellu väsäillä siihen sängynpäätyyn että se olis mahdollisimman romanttinen meikän siellä yksin maata.
Elämä. On se ihana asia.
Ja jos sitä enskerralla vaikka kuvia tökkis mukaan nii ei olis nii mahdottoman puisevan näkönen teksti.